Kuka hoitaisi lääkäreitä?
“Lääkäriliitto vaatii: Terveyskeskukset on pelastettava kiireellisesti”, “Vantaalla pidetään ylimääräinen hätäkokous: Terveysasemilta puuttuu 21 lääkäriä ja lastensuojelun kriisi jatkuu”, “Yli 200 lääkäriä puuttuu Suomen terveyskeskuksista”, “Paremmalla johtamisella ihmiset saataisiin pysymään terveydenhuollon töissä”.
Viime aikojen uutisotsikot sekä Lääkäriliiton toteuttamat selvitykset antavat ikävän kuvan Suomen terveyskeskusten tilasta. Lääkäreistä on pula terveyskeskuksissa ja näin ollen jonot ovat kasvaneet epäinhimillisiksi. Miten tähän on ajauduttu? Onko tunnelin päässä valoa?
Lääkärien työoloissa parannettavaa
Terveyskeskusten lääkärivaje on monen asian summa, mutta yksi merkittävin syy on se, että lääkärien työolot terveyskeskuksissa ovat menneet heikompaan suuntaan. Kun työoloja ei ole pystytty parantamaan, ovat lääkärit äänestäneet jaloillaan.
Lääkärien työtehtävien määrä on kasvanut viime vuosien aikana, jonka johdosta päivät voivat venyä hyvinkin pitkiksi. Lisäksi uudet työtehtävät ovat sellaisia, jotka ei välttämättä edes kuulu lääkärien hoidettavaksi ja näin lääkäreillä ei jää aikaa keskittyä itse ydintyöhön - potilaiden hoitamiseen.
Ilman uusia työtehtäviäkin potilaiden hoitaminen on muuttunut haastavaksi. Vastaanottoajat ovat lyhyitä ja usein saman pituisia riippumatta potilaan vaivoista. Potilasjärjestelmät ovat kankeita, ne eivät keskustele muiden järjestelmien kanssa ja potilaskertomusten kirjaamisessa on oltava entistä tarkempi, koska potilailla on nykyään vapaampi pääsy heistä tallennettuihin tietoihin.
Lääkärin on vaikea myös vaikuttaa omaan työkuormaan. Potilaslistat tehdään osassa terveyskeskuksia yleensä kuukausia etukäteen ylilääkärien toimesta. Yksilöllisiä tarpeita ei aina osata myöskään ottaa huomioon. Tilanne, jossa esimerkiksi lääkäri tekisi 2 viikkoa töitä ja tämän jälkeen 2 viikkoa tutkimusta, tuntuu usein mahdottomalta yhtälöltä.
Resurssipula terveyskeskuksissa on heikentänyt vielä entisestään kehnoa asetelmaa. Monilla lääkäreillä on halu kehittyä paremmaksi omassa työssään, mutta jatkuvan kiireen vuoksi koulutusta ja tukea on niukasti saatavilla. Kun on kiire, työ vie liikaa energiaa ja tämä heijastuu puolestaan henkilön vapaa-aikaan - työn jälkeen tekee mieli vain rojahtaa sängylle nukkumaan. Tukea ei myöskään ole hirveästi saatavilla kollegoilta, koska lääkärin työ on pidemmän päälle yksinäistä puurtamista - yhteisöllisyys puuttuu jokapäiväisestä tekemisestä täysin.
Lääkäreiden työoloja voidaan parantaa
Vaikka terveyskeskusten tilanne vaikuttaa hyvin haastavalta, on ongelmat silti korjattavissa. Esimerkkejä hyvin johdetuista terveyskeskuksista löytyy, joissa lääkäripulaa ei ole ja potilasjonot on saatu kohtuulliselle tasolle. Yksi näistä esimerkeistä on Keravan terveysasema, jonne on suorastaan jonoa lääkäreistä.
Keravan johtava ylilääkäri Petja Orre kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa (9.11.2019) näin: “Meillä on hyvä esimiehistö ja teemme pienellä porukalla paljon. Tieto kulkee meillä hyvin: työhuoneemme ovi on auki ja asioista saa tulla kertomaan. Mielelläni autan ja poistan ongelmia, jotta terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä vastaanottotyötä”.
Kyseinen lainaus kiteyttää hyvin sen, miksi asiat Keravalla toimii. Johto keskittyy tiiminsä kanssa siihen, että lääkärit pystyvät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Tämä vaatii jatkuvaa vuoropuhelua lääkärien kanssa, ja se ei olisi mahdollista ilman avointa kulttuuria, jossa palautetta voi tulla antamaan esimiehelle vapaasti koska vaan.
Keravan esimerkki osoittaa, että erinomaisen työympäristön luominen ei ole lainkaan mahdotonta, joskin se vaatii paljon työtä ja perustavanlaatuisia muutoksia.
Vireys näkee hyvinvoivan Suomen
Vireys perustettiin hyvin yksinkertaiselle idealle. Haluamme, että lääkärit pystyvät nauttimaan työstään. Uskomme vahvasti siihen, että kun lääkärien yksilöllisiä tarpeita kuunnellaan, heille annetaan tilaa kehittyä ja oikeat työkalut tehdä työnsä - tämä heijastuu väistämättä myös potilaisiin. Hyvinvoiva lääkäri pystyy antamaan kaikkensa potilaalle. Pidemmällä aikavälillä näemme hyvinvoivan Suomen.
Haluamme olla yritys, jonka toimintaa ohjaa seuraavat arvot: Empatia, Merkityksellisyys, Kyseenalaistaminen, Yhteisöllisyys ja Kestävyys. Miten tämä näkyy käytännössä?
Kun lääkäri tulee Vireydelle töihin, haluamme, että hän kokee tulleensa kotiin. Haluamme luoda lääkäreille ja kaikille muillekin Vireyden työntekijöille sellaisen olon, että heidät nähdään ihmisinä eikä yrityksen resursseina. Haluamme, että lääkäreillä on käytössään heidän tarvitsema tuki ja työkalut. Tavoitteenamme on koota samanhenkinen yhteisö, jonka kanssa tekee mieli viettää aikaa myös työn ulkopuolella esimerkiksi urheilun tai afterworkin merkeissä.
Kun Vireyden lääkäri tekee työtään terveyskeskuksessa, käymme hänen sekä terveyskeskuksen kanssa jatkuvaa vuoropuhelua kyseisen terveyskeskuksen työoloista. Haluamme yhdessä kyseenalaistaa nykyisiä käytäntöjä ja asettua pohtimaan, miten asioita voitaisiin tehdä paremmin. Tarkoituksenamme ei ole tulla ulkopuolelta neuvomaan, miten asiat pitäisi tehdä. Sen sijaan haluamme keskittyä ongelmakohtien työstämiseen yhdessä ja rakentavalla otteella. Kun lääkäri pääsee osaksi tätä prosessia ja vielä näkemään kehityksen omin silmin, uskomme merkityksellisyyden kasvavan työtä kohtaan.
Kun asiat on saatu kuntoon tietyllä paikkakunnalla, viemme opit parhaista käytännöistä muuallekin Suomeen. Näin pikku hiljaa lääkärien työoloja parantamalla uskomme voivamme vaikuttaa koko maamme hyvinvointiin.
Haluatko sinä liittyä osaksi tätä matkaa? Meillä ihminen, lääkäri, on aina tärkein. Siksi meille ei haeta töihin. Emme ota vastaan työhakemuksia, otamme vastaan työtoiveita. Jätä täällä omasi!
Lähteet: