Omalääkärimalli voi palauttaa lääkärin työn merkityksen – siksi Vireys lähti mukaan
Miksi Vireys on olemassa?
Moni kokenut yleislääkäri tunnistaa tilanteen: vastaanotot pirstaloituvat, potilaat vaihtuvat, vastuu kasvaa, mutta vaikutusmahdollisuudet vähenevät. Työ muuttuu selviytymiseksi eikä hoitamiseksi.
Perustimme Vireyden vuonna 2019, koska halusimme, että lääkärit voivat hyvin työssään. Uskomme siihen, että hyvinvoiva lääkäri hoitaa potilaansa paremmin kuin huonosti voiva. Väitämmekin, että keskittymällä terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvointiin voimme kohentaa jokaisen suomalaisen terveyttä.
Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on murenemassa
Suomalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on ollut vuosia laskusuunnassa. Vallalla on pelko siitä, että julkista terveydenhuoltoa ei tulevaisuudessa enää ole, vaan lääkäriin pääsee vain mikäli omaa kalliin sairausvakuutuksen, joko itse tai työnantajan kustantamana. Tämä malli ei myöskään huomioi heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia.
Veronmaksajina haluamme, että veroilla rahoitetut palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Kun instituutiot eivät toimi, pessimistisyys tulevaisuuden suhteen kasvaa, joka lamaannuttaa kansalaisten toimeliaisuutta. Tyytymättömyys purkautuu myös mitä erikoisimmilla tavoilla, esimerkiksi modernin noitavainon muodossa, jossa lääkärit maalataan rahanahneiksi riistäjiksi, joita potilaan hyvinvointi ei kiinnosta.
Uskomme siihen, että lääkärit haluavat hoitaa työnsä ja potilaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Järjestelmä ei vain aina tätä tue – eikä se ole lääkärien vika.
Ratkaisu löytyy perusterveydenhuollosta
Vaikka tilanne voi vaikuttaa synkältä, olemme optimistisia sen suhteen, että luottamus julkiseen terveydenhuoltoon voidaan palauttaa. Hyvä uutinen on myös se, että meillä on tähän jo olemassa ratkaisun avaimet sekä poliittinen tahtotila yli puoluerajojen.
Miten tämä tehdään? Uskomme siihen, että:
puuttumalla perusterveydenhuollon epäkohtiin voimme vaikuttaa koko terveydenhuollon järjestelmän vaikuttavuuteen.
parantamalla hoidon jatkuvuutta kohennamme sekä lääkäreiden että potilaiden tyytyväisyyttä.
hoidon jatkuvuuden parantaminen johtaa kokonaiskustannusten sekä kuolleisuuden laskuun.
yrittäjämallin tuoma vapaus mahdollistaa parhaimmat työolot lääkärille perusterveydenhuollossa.
Pelkkään uskon varaan ei tarvitse heittäytyä, sillä näitä väitteitä tukee laaja tutkimusnäyttö sekä muiden maiden kokemukset.
Omalääkärimalli vastaa haasteisiin
Tämän vuoksi olemme innoissamme siitä, että terveyskeskuksissa ollaan siirtymässä kohti Omalääkärimallia eli väestövastuullista työskentelyä, jossa lääkäri vastaa oman väestönsä terveydestä yhdessä omahoitajaparin kanssa.
Uskomme mallin mahdollisuuksiin, koska kaikki yllä mainitut asiat toteutuvat siinä. Omalääkärimalli on win–win–win-tilanne lääkärille, potilaalle ja yhteiskunnalle. Työ on juuri sitä, mihin lääkärit on koulutettu.
Miksi aikaisempi Omalääkärimalli epäonnistui ja miksi uusi malli on aidosti erilainen
Monelle kokeneelle lääkärille Omalääkärimalli herättää perustellusti ristiriitaisia muistoja. Aikaisempi malli ei kaatunut ideaan, vaan mitoitukseen ja siihen, ettei lääkäri voinut itse vaikuttaa työnsä reunaehtoihin.
Väestöt paisuivat kohtuuttomiksi, ja lääkärit äänestivät jaloillaan siirtymällä muihin tehtäviin – usein yksityiselle puolelle, jossa työn joustavuus edelleen toteutui.
Tällä kertaa lääkäri päättää itse väestömäärästään, työajastaan ja työn sisällöstä ilman, että vastuu karkaa kohtuuttomaksi. Koemmekin tehtäväksemme houkutella aikaisemmin privalle karanneet lääkärit takaisin julkiseen perusterveydenhuoltoon.
Vireyden rooli on olla lääkärin tukena
Kaikki palaset ovat kohdallaan. Nyt tarvitsemme mukaan Omalääkärimallista innostuneita tekijöitä, jotka ovat ensimmäisten joukossa viemässä julkista terveydenhuoltoa kohti parempia aikoja.
Haluamme Vireydellä tukea lääkäreitä tällä matkalla. Pidämme huolen siitä, että malli säilyy lääkärin näkökulmasta mielekkäänä tapana työskennellä. Tuomme yhteen uuden mallin osaajat, jotka voivat jakaa parhaita käytäntöjään toisilleen ja hyvinvointialueille mallin kehittyessä ja laajentuessa.
Samalla minimoimme yrittäjämalliin liittyviä riskejä ja mahdollistamme mahdollisimman vaivattoman tavan työskennellä.
Kohti perusterveydenhuoltoa, joka tuntuu toimivalta
Kyseessä on pitkä prosessi, joka tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa sekä lääkärille että potilaalle syntyy tunne siitä, että perusterveydenhuolto toimii.
Tiedämme onnistuvamme, kun:
lääkäri näkee työnsä pitkäaikaiset vaikutukset ja kokee ammattiylpeyttä sekä onnistumisen tunteita.
ihmiset eivät enää koe tarvetta kalliille sairausvakuutuksille.
julkinen perusterveydenhuolto nähdään lääkärien keskuudessa ensisijaisena ja haluttuna työpaikkana.
Lähteet
Auvinen, J. (2021). Perusterveydenhuollon potilas–lääkärisuhteen ja hoidon jatkuvuuden merkitys.
Saatavilla: Hoidonjatkuvuus.fi.
BMJ Open (2018). Association between continuity of care and mortality: a systematic review.
BMJ Open, 8(6), e021161.
Freeman, G. et al. (2024). Continuity of care and patient outcomes in primary care: systematic review.
BMC Family Practice, 25. Springer Nature.
Haggerty, J. et al. (2024). Continuity of primary care and patient satisfaction: evidence from international studies.
Family Practice, 41(1), 60–68. Oxford University Press.
Mikkonen, K. et al. (2025). Hoidon jatkuvuus ja potilas–lääkärisuhde suomalaisessa perusterveydenhuollossa.
Itä-Suomen yliopisto.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) (2023). Hoidon jatkuvuus on suuri mahdollisuus perusterveydenhuollossa.
Saatavilla: stm.fi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (2023). Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa.
Saatavilla: thl.fi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (2024). Asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa pysynyt korkealla – luottamus järjestelmän toimivuuteen heikentynyt.
Saatavilla: thl.fi.
Terveystalo (2022). Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?
Saatavilla: terveystalo.com.
Tampereen yliopisto (2017). Perusterveydenhuollon kehittäminen ja hoidon jatkuvuus.
Trepo-julkaisuarkisto.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (2024). Hoidon jatkuvuuden ammatinharjoittajamalli. Saatavilla: https://www.luvn.fi/fi/hoidon-jatkuvuuden-ammatinharjoittajamalli#section-6354
