Miten omalääkärimalli hyödyttää lääkäreitä?
Omalääkärimalli ei uudista vain potilaan hoitokokemusta, vaan se muuttaa myös lääkärin arkea merkittävällä tavalla. Monille lääkäreille se merkitsee paluuta työn alkuperäiseen ytimeen: mahdollisuuteen hoitaa potilaita kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja ammattietiikkaa kunnioittaen. Käytännön kokemukset piloteista osoittavat, että malli tuo lääkärin työhön lisää autonomiaa, joustavuutta ja mielekkyyttä.
Työn autonomia ja vaikutusmahdollisuudet kasvavat
Perusterveydenhuollon työ on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa tarvitaan sekä kliinistä osaamista että mahdollisuutta tehdä päätöksiä itsenäisesti. Moni lääkäri on kokenut, että nykyisessä järjestelmässä työn autonomia on kaventunut – aikataulut ovat tiukat, vastaanotot lyhyitä ja hallinnollinen työ vie aikaa potilastyöltä.
Omalääkärimalli tarjoaa tähän muutoksen. Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimiva lääkäri voi vaikuttaa enemmän siihen, miten työnsä järjestää: millaisia vastaanottoaikoja varaa, miten päivä rakentuu ja miten oma hoitotiimi toimii.
Länsi-Uudenmaan ensimmäinen yrittäjä-omalääkäri, LT Lari Lehtovirta, kuvasi kokemustaan näin:
“Vaativassa asiantuntijatyössä tarvitaan riittävästi autonomiaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön. Nyt pystyn itse rakentamaan vastaanottoni potilaitteni tarpeiden mukaan – ja näen työni tulokset konkreettisesti.”
Työ tuntuu jälleen merkitykselliseltä
Kun lääkäri hoitaa omia potilaitaan, hän näkee hoidon tulokset ajan mittaan. Tämä tekee työstä palkitsevampaa ja vähentää turhautumista, jota moni on kokenut vaihtelevien ja tuntemattomien potilaiden vastaanotoilla.
Pohjois-Pohjanmaan piloteissa henkilöstö kertoi, että työ sujuu nopeammin ja on selkeämpää, kun hoidetaan tuttuja potilaita. Hoidon suunnittelu helpottuu, moniammatillinen yhteistyö tiivistyy ja tiimityö tuntuu aidolta. Moni lääkäri kuvaa tätä “paluuna yleislääkärin perustehtävään” eli mahdollisuutena olla potilaan rinnalla pitkäjänteisesti ja rakentaa hoitoa luottamuksen varaan.
Tuki ja yhteisöllisyys eivät katoa
Yksi yleisimmistä huolista omalääkärimallin ympärillä on pelko yksin jäämisestä erityisesti silloin, kun lääkäri toimii ammatinharjoittajana. Käytännön kokeilut kuitenkin osoittavat, että omalääkäri ei toimi tyhjiössä.
Länsi-Uudenmaan mallissa jokaisella omalääkärillä on työparinaan omahoitaja, joka on hyvinvointialueen palkkalistoilla. Lääkäri ja hoitaja muodostavat tiimin, joka vastaa omasta vastuuväestöstään. Tiimi käyttää yhteisiä potilastietojärjestelmiä ja tekee yhteistyötä muun terveyskeskuksen henkilöstön kanssa eli toimii kiinteänä osana julkista palvelua.
Lääkäriliitto on myös selkeästi linjannut, että omalääkärimallin käyttöönottoa tulee tukea ja että eri työmuodot (virkasuhteet, työsuhteet ja ammatinharjoittajuus) voivat elää rinnakkain. Kollegiaalinen yhteisö ja tuki eivät siis katoa, vaikka työn muoto muuttuu.
Vapaus, vastuu ja parempi tasapaino
Omalääkärimalli tarjoaa mahdollisuuden yhdistää lääkärin työn arvot ja käytännön työnhallinta uudella tavalla. Työn vapaus kulkee käsi kädessä vastuun kanssa, mutta juuri tämä tekee mallista monelle motivoivan.
Kun lääkäri saa päättää omasta työrytmistään ja hoitotavoistaan, työn imu/flow lisääntyy. Työn kuormitus vähenee, ja kokonaiskuormaa voidaan hallita paremmin. Samalla potilaat hyötyvät: pitkäaikainen hoitosuhde tuo hoitoon jatkuvuutta ja laatua. Kyse on siis aidosta win-win-tilanteesta – sekä lääkärille että potilaalle.
Lähteet
Lääkärilehti (2.12.2024): Ensimmäinen yrittäjä-omalääkäri on intoa täynnä.
Lääkärilehti (23.1.2025): Omalääkärimallia toteutetaan tiimi kerrallaan.
Pohde Uutiset (10.12.2024): Lähes 70 % Pohteen asukkaista on nimetty omalääkärit.
Lääkäriliitto: Vaikuttamistyön prioriteetit 2024–2025.
Yle Uutiset (19.11.2024): “Historiallinen päätös” – professori Juha Auvinen omalääkärimallin käyttöönottamisesta.