Omalääkärimallin paluun myötä yhä useampi lääkäri pohtii, mitä yrittäjäpohjainen toimintatapa voisi tarkoittaa käytännössä. Voiko lääkäri todella toimia itsenäisesti osana julkista järjestelmää? Entä jääkö omalääkäri täysin yksin potilaidensa kanssa?

Ensimmäisten kokeilujen perusteella vastaus on selvä: yrittäjä-omalääkärin arki on itsenäistä, mutta ei yksinäistä. Se tuo lääkärille vapautta ja vastuuta sekä samalla vahvistaa potilaan ja lääkärin välistä luottamusta.

Yrittäjä vai osa julkista terveydenhuoltoa?

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on otettu käyttöön uudenlainen malli, jossa lääkärit voivat toimia ammatinharjoittajina osana julkista perusterveydenhuoltoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lääkäri tekee sopimuksen hyvinvointialueen kanssa ja vastaa omasta vastuuväestöstään aivan kuten virkalääkäri, mutta työnsä järjestämistavasta hän päättää itse.

Yrittäjä-omalääkäri käyttää samoja potilastietojärjestelmiä, samoja tiloja ja tekee yhteistyötä muun terveyskeskuksen henkilöstön kanssa. Potilaan näkökulmasta palvelu on edelleen julkinen ja asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Hyvinvointialue puolestaan valvoo hoidon laatua sopimusteitse.

Toisin sanoen yrittäjä-omalääkäri ei ole yksityinen palveluntuottaja julkisen rinnalla, vaan osa sen toimintaa uudenlaisella, joustavammalla tavalla.

Työn vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä

Ensimmäinen yrittäjä-omalääkäri Länsi-Uudellamaalla, LT Lari Lehtovirta, kuvaa muutosta näin:
“Pystyn nyt vaikuttamaan siihen, miten rakennan työpäiväni. Miten pitkiä vastaanottoja varaan, missä järjestyksessä potilaita tapaan ja miten aikataulutan tauot. Tämä tekee työstäni mielekkäämpää ja tehokkaampaa – ilman, että potilaan hoidon laatu kärsii, päinvastoin.”

Lehtovirta korostaa, että työn hallinta ja vapaus ovat keskeisiä tekijöitä jaksamisessa. Kun lääkäri voi muokata omaa työtään, hän pystyy myös panostamaan enemmän hoidon laatuun ja potilaan kohtaamiseen.

Tiimityö on keskiössä

Länsi-Uudenmaan mallissa jokaisella omalääkärillä on työparinaan omahoitaja. Tiimi vastaa yhdessä nimetyistä potilaista ja toimii kiinteässä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Tämä tarkoittaa, että vaikka lääkäri toimii itsenäisesti, hänellä on jatkuva tuki lähellä.

Käytännön tulokset ovat olleet lupaavia. Pilotin mukaan omalääkäri–omahoitaja-pari pystyy vastaamaan yhteydenottoihin keskimäärin 20 minuutissa. Potilas saa yhteyden tuttuun tiimiinsä nopeasti, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta ja asiakaskokemusta.

Kollegiaalinen tuki ja hyväksyntä lääkärikunnassa

Suomalainen lääkärikunta suhtautuu yrittäjä-omalääkärimalliin myönteisesti. Lääkäriliitto on linjannut, että omalääkärimalli on eurooppalainen standardi ja sen toteutusmuotoja tulisi voida soveltaa joustavasti. Toimintamallin ytimessä on sama tavoite: potilaan hyvä hoito ja hoidon jatkuvuus.

Ensimmäiset yrittäjä-omalääkärit ovat saaneet kollegoiltaan paljon tukea ja kiinnostusta. Lääkäripäivien keskusteluissa aihe on herättänyt runsaasti kysymyksiä ja innostusta. Moni lääkäri pohtii nyt, voisiko tämä olla tulevaisuuden tapa tehdä perusterveydenhuollon työtä.

Julkinen palvelu, uusi rakenne

On tärkeää oikaista yksi yleinen väärinkäsitys: yrittäjä-omalääkäri ei toimi “yksityisen terveysbisneksen” puolesta, vaan osana julkista järjestelmää. Hän tuottaa julkista palvelua hyvinvointialueen kanssa solmitun sopimuksen puitteissa.

Tämä hybridimalli tuo joustavuutta sekä alueille että lääkäreille. Hyvinvointialueet voivat turvata palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden, ja lääkärit saavat tehdä työnsä itsenäisemmin yhteisen tavoitteen ollessa sama: parempi hoito potilaille.

Lähteet