Hyvinvointialueiden näkökulma – yhdessä kaikkien parhaaksi

Omalääkärimallia ei rakenneta vain lääkärien ja potilaiden tarpeisiin, se on myös hyvinvointialueiden strateginen ratkaisu. Malli tarjoaa keinon vahvistaa perusterveydenhuoltoa, parantaa hoidon jatkuvuutta ja lisätä henkilöstön hyvinvointia.

Kun potilas, lääkäri ja alue toimivat yhteisen päämäärän hyväksi, syntyy järjestelmä, joka on sekä vaikuttavampi että inhimillisempi.

Strateginen tavoite: parempi jatkuvuus ja saatavuus 

Moni hyvinvointialue on nostanut hoidon jatkuvuuden ja omalääkärimallin keskeiseksi tavoitteekseen. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tästä hyvä esimerkki: sen strategiassa linjataan, että jokaiselle asukkaalle pyritään tarjoamaan oma nimetty lääkäri valtuustokauden loppuun mennessä.

Tavoite ei ole pelkkä visio, vaan konkreettinen toimenpideohjelma. Alue kehittää samanaikaisesti sekä terveyskeskusvetoisia että yrittäjäpohjaisia omalääkärimalleja. Näin varmistetaan, että eri alueilla ja väestöryhmillä on toimiva ratkaisu hoidon jatkuvuuteen.

Hyvinvointialueen poliittiset ryhmät ovat olleet tavoitteen takana laajasti yli puoluerajojen. Tämä kertoo siitä, että omalääkärimalli nähdään yhteisesti hyväksyttynä, konkreettisena keinona parantaa palveluja.

Henkilöstön hyvinvointi paranee

Yksi suurimmista perusterveydenhuollon haasteista on ollut lääkäripula ja henkilöstön vaihtuvuus. Omalääkärimalli vastaa tähän suoraan: se lisää työn mielekkyyttä ja pysyvyyttä. Kun lääkärit saavat vaikuttaa omaan työhönsä ja hoitosuhteet säilyvät pidempään, työtyytyväisyys kasvaa. Tämä puolestaan parantaa alueen vetovoimaa työnantajana ja vähentää henkilöstön kuormitusta.

Kalevi Sorsa -säätiön selvityksen mukaan juuri jatkuvuus ja työn hallinta ovat tekijöitä, jotka houkuttelevat lääkäreitä takaisin terveyskeskustyöhön. Näitä tekijöitä, omalääkärimalli juuri vahvistaa.

Julkisen palvelun kehittämistä, ei yksityistämistä 

Hyvinvointialueiden näkökulmasta yrittäjäpohjainen omalääkärimalli ei ole yksityistämistä, vaan julkisen palvelun uudistamista. Kyse on joustavammasta tavasta järjestää palveluja, ei niiden siirtämisestä pois julkisen hallinnan piiristä. 

Hyvinvointialueet valvovat laatua, sopivat palvelujen sisällöstä ja määrittävät vastuut. Omalääkärimallin myötä palveluketjut selkeytyvät ja hallinto kevenee. Tämä tukee koko järjestelmän kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Ministeriön tuki ja kansallinen linjaus 

Valtioneuvoston käynnistämä Omalääkäri-ohjelma tukee hyvinvointialueita taloudellisesti ja ohjauksellisesti mallin käyttöönotossa. Jokainen alue saa mahdollisuuden sovittaa mallin omiin tarpeisiinsa joko virkalääkärimallina, ammatinharjoittajamallina tai sekaratkaisulla. 

Sosiaali- ja terveysministeriön Sote 2040 -visio linjaa, että tulevaisuuden palveluissa korostetaan jatkuvuutta ja ihmisläheisyyttä. Omalääkärimalli on konkreettinen keino toteuttaa tätä visiota arjessa: potilaalla on nimetty lääkäri, hoitotiimi ja yhteinen vastuu.

 

Kaikki osapuolet voittaa

Kun hoidon jatkuvuus paranee, hyötyvät kaikki: 

  • Potilas saa tutun ja helposti tavoitettavan hoitotiimin. 

  • Lääkäri saa mielekkään ja hallittavan työnkuvan. 

  • Hyvinvointialue saa kustannustehokkaamman ja vaikuttavamman palvelujärjestelmän. 

Omalääkärimalli ei siis ole nollasummapeli, vaan tapa rakentaa vahvempaa perusterveydenhuoltoa yhdessä, kaikkien parhaaksi. 

 

Lähteet 

  • STT / SDP Uusimaa (30.9.2025): Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi strategia. 

  • Valtioneuvoston tiedote (1.10.2025): Hoidon jatkuvuuden monet mallit. 

  • Kalevi Sorsa -säätiö (6.9.2023): Omalääkärimalli houkuttelisi työntekijöitä terveyskeskuksiin. 

  • Lääkäriliitto: Vaikuttamistyön prioriteetit 2024–2025. 

  • THL (Julkari): Sote 2040 – palvelujen jatkuvuus ja integraatio tulevaisuuden sote-palveluissa. 

 
Olen kiinnostunut Omalääkärin työstä
 

Lue Lisää

Avoimet Omalääkärityöt

Edellinen
Edellinen

Rohkeasti kohti uutta mallia

Seuraava
Seuraava

Yrittäjä-omalääkärin arki ja kokemukset