Omalääkärimalli käytännössä – mitä se tarkoittaa?

Omalääkärimallin ydin on yksinkertainen: jokaisella perusterveydenhuollon asiakkaalla on oma nimetty lääkäri, joka vastaa hänen hoidostaan pitkäjänteisesti. Tämä luo jatkuvuutta, vahvistaa luottamusta ja tekee hoitokokemuksesta henkilökohtaisemman.

Käytännössä omalääkärimalli tarkoittaa muutosta sekä potilaan että lääkärin näkökulmasta. Potilaalle se näkyy siinä, että sama lääkäri hoitaa hänen asiansa kerrasta toiseen. Lääkärille se tarkoittaa, että oma vastuuväestö tulee tutuksi ja hoitotyö muuttuu pitkäjänteisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi.

Eri alueilla erilaisia toteutustapoja 

Suomessa omalääkärimallia ei oteta käyttöön yhdellä kaavalla, vaan hyvinvointialueet voivat sovittaa mallin omiin olosuhteisiinsa. Osa alueista rakentaa mallia terveyskeskusten virkalääkäreiden ympärille, osa kokeilee ammatinharjoittajamallia tai yrittäjälääkärivetoista ratkaisua.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla (Pohde) malli on otettu käyttöön vaiheittain terveyskeskus kerrallaan, ja lähes 70 prosentilla alueen väestöstä on jo oma nimetty lääkäri. Länsi-Uudellamaalla puolestaan pilotoidaan yrittäjä-omalääkäreiden mallia, jossa lääkärit toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina, mutta osana hyvinvointialueen julkisia palveluja. 

Samankaltaisia kokeiluja on käynnissä myös Keski-Suomessa, Keski-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä, ja Helsinki suunnittelee oman mallinsa kokeilua lähiaikoina. Ministeriön tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä jokaisella hyvinvointialueella toimii jokin omalääkärimallin mukainen ratkaisu.

Yhteinen päämäärä: jatkuvuus ja vaikuttavuus 

Vaikka toteutus vaihtelee, yhteinen tavoite on selvä – parantaa hoidon jatkuvuutta ja tehdä palveluista inhimillisempiä ja vaikuttavampia. Kun hoitosuhteet säilyvät, potilaan tilanne tunnetaan paremmin ja terveydenhuollon resurssit kohdentuvat tehokkaammin.

Tämä ajattelutapa on linjassa myös sosiaali- ja terveysministeriön pitkän aikavälin Sote 2040 -vision kanssa, jossa korostetaan palveluiden jatkuvuutta, yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaisella kansalaisella on nimetty yhteyshenkilö – oma lääkäri ja hoitotiimi, jotka huolehtivat hoidon kokonaisuudesta.

Käytännön muutos potilaan arjessa 

Potilaan kannalta muutos näkyy ennen kaikkea arjen sujuvuutena. Kun omalääkäri tuntee potilaan taustan, aiemmat diagnoosit ja elämäntilanteen, vastaanotot sujuvat nopeammin ja hoito on kohdennetumpaa. Ei tarvitse joka kerta selittää kaikkea alusta, ja luottamus rakentuu käynti käynniltä. Myös lääkärin työ helpottuu. Jatkuvien hoitosuhteiden myötä työn kuormitus vähenee, suunnitelmallisuus lisääntyy ja potilaiden asioita voidaan hoitaa ennakoivasti. Moni lääkäri kuvaakin omalääkärimallia “paluuna yleislääkärityön juurille” ja mahdollisuutena tehdä lääkärintyötä, joka perustuu pitkäaikaiseen suhteeseen potilaan kanssa.

Lähteet 

• Valtioneuvoston tiedote (1.10.2025): Hoidon jatkuvuuden monet mallit. 

• Yle Uutiset (19.11.2024): “Historiallinen päätös” – professori Juha Auvinen omalääkärimallin käyttöönottamisesta. 

• Pohde Uutiset (10.12.2024): Lähes 70 % Pohteen asukkaista on nimetty omalääkärit. 

• STT / SDP Uusimaa (30.9.2025): Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi strategia. 

• Lääkärilehti (23.1.2025): Omalääkärimallia toteutetaan tiimi kerrallaan. 

Lue lisää